Uuden ajan ensi henkäys
Perjantaina 26.9.2008 elimme uuden aikakauden ensihetkiä, kun globaali rahoitusjärjestelmä lähti hurjaan syöksyyn maailman pörsseissä. Olimme eläneet koko 2000-luvun IT-kuplan puhkeamisen jälkeen vahvaa nousukautta niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Jatkuva kasvu, joka varsinkin USA:ssa perustui velkarahaan, on aiheuttanut yleisesti uskotun illuusion siitä, että kasvun on mahdollista jatkua ikuisesti. Nyt tämä illuusio on räjähtänyt silmillemme ja karu totuus kasvun kestämättömästä perustasta on valjennut meille kaikille.
Vuoden ajan kestänyt USA:n rahoitusalan kriisi on ajautunut kuilun partaalle, globaali rahoitusmarkkina on romahtanut ja alkaa sekasorron aikakausi. Rahoitus- ja finanssialan yritykset eli pankit ja erityisesti investointipankit, joista USA:n suurimmat ovat jo ajautuneet konkurssiin tai kilpailijoidensa syliin, alkavat katkeran taistelun eloonjäämisestä. Taistelu tulee leviämään hyvin nopeasti myös USA:n ulkopuolelle, joten osattomaksi ei jää kukaan – emme edes me Suomessa.
Kuinka kauan tämä taistelu rahoitusmarkkinoilla jatkuu ja kuinka anarkiseksi tilanne muodostuu, jää nähtäväksi. Tilannetta ei enää pelasta edes USA:n roskapankin perustaminen ja pankkien riskien ja tappioiden maksaminen veronmaksajien taskusta. Roskapankin ideahan on ostaa riskipankeilta 700 miljardin dollarin arvosta arvottomiksi käyneitä velkakirjoja ja rahoitusinstrumentteja, lähinnä asuntoluottoihin liittyviä ja näin rauhoittaa markkinoita. Asuntovelallisia roskapankki ei pelasta.
Järjestelmävika
On kuitenkin paljastumassa, että perussyy on koko järjestelmässä eli yltiökapitalistisessa nopeiden voittojen, jatkuvalle kasvulle perustuvan ja hallitsemattomien riskien ottamiseen perustuvan talousjärjestelmän mädänneisyydessä. Nyt on tapahtumassa globaalin talousjärjestelmän murros ja kapitalismin konkurssi. USA:n valtio ottaa kantaakseen pankkisektorin riskit ja vastuun tappioista eli julkinen valta sosialisoi kapitalismin tappiot. Jäljelle jäävä kapitalismi on lähinnä voittojen tekemisen automaatti, jossa ei voi epäonnistua. Taloussanomien keskustelupalstalla eräs kirjoittaja totesi naulankantaan, että ”nyt hän ymmärtää kommunististen maiden hingun kapitalismiin, sillä uusi kapitalismi on paljon tehokkaampi tapa ryöstää kansalaisten varallisuus kuin kommunismi konsanaan on kyennyt”.
Murrosten aikakausi
Olemme eläneet viimeisen kymmenen vuoden aikana isojen murrosten aikakautta ja todistaneet uuden ajan syntyä niin hyvässä kuin pahassa. Internetin vallankumous, talouden globalisaation vastainen kansalaisaktivismi, sota terrorismia vastaan, ilmastonmuutoksen murtautuminen yleiseen tietoisuuteen ja viimeisimpänä USA:n finanssikriisin kärjistyminen ja talousjärjestelmän murros, ovat muuttamassa koko maailman globaalia tietoisuutta tavalla, joka voi murtaa koko nykyisen maailmanjärjestyksen ja sen perustana olevan maailmankuvamme ja siten myös elämäntapamme.
Edessä oleva maailmanlaajuinen murros tulee aiheuttamaan paljon ongelmia ja jopa katastrofeja niin yrityksille kuin tavallisille kansalaisille. Suomessa tulemme näkemään asuntojen hintojen laskua, yrityskonkursseja käyttöpääomarahoituksen loppuessa, rakennemuutoksia esimerkiksi metsäteollisuudessamme, asuntovelallisten maksukyvyn heikentymistä ja lievästi kohoavaa työttömyyttä. Osakkeiden arvonlasku on ollut hurja jo nyt n. 46 % vuodessa. Emme kuitenkaan joudu 90-luvun kaltaiseen ennätysmäiseen lamaan, mutta ilman vaikutuksia emme yhteen kietoutuneessa ja yhdentyneessä maailmassa voi jäädä.
Tämän päivän huonot uutiset ovat huomisen hyviä uutisia
On kuitenkin ehdottoman välttämätöntä kohdata nämä murrokset, jotta maailmanjärjestys saadaan muuttumaan ekologisesti, eettisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuulliselle ja kestävälle perustalle. Vanhan järjestelmän tulee sortua ja kuolla pois, jotta uusi voi syntyä tilalle.
Tällä hetkellä USA yrittää kuitenkin roskapankin ja muiden massiivisten tukien avulla elvyttää jo aivokuolleeksi muuttunutta investointirahoitussektoria. Voin kuulla kuinka presidentti George Bush huutaa Edu Kettusen laulun sanoin epätoivoisesti ”sanon, saatanan kone, älä hyydy.” Meidän tulisi ymmärtää, että potilas on jo kuollut.
Jännitysnäytelmä jatkuu
USA:n senaatti ja edustajainhuone hyväksyivät 700 miljardin dollarin roskapankin – sijoittajat kiittivät päätöksestä ja kurssit – yllätys, yllätys - romahtivat. Ei riittänyt. Samanaikaisesti finanssikriisi kärjistyi myös Euroopassa ja monet maat aloittivat kilpajuoksun niin talletussuojan nostossa kuin pankkien tukemisessa ja jopa kansallistamisessa. Myös Aasian pörssit liittyivät kurssien vapaaseen pudotukseen ja näin finanssikriisistä oli tullut aidosti globaali – kukaan ei enää jää osattomaksi.
Maailman johtavat maat USA, Kiina, Iso-Britannia ja Saksa etunenässä suorittivat yhteisen ja merkittävän 0,5 %:n koronlaskun keskuspankkiensa toimesta, mutta markkinat kiittivät jälleen päätöksestä ja jatkoivat kurssien vapaata syöksyä. Mitä enemmän valtiot ja keskuspankit tukevat kaatuvia pankkeja ja rahoitusmarkkinoita, sitä enemmän tuntuu epäluottamus markkinoilla syventyvän.
Tällä hetkellä finanssikriisi on levinnyt jo pankkisektorin ulkopuolelle ja ensimmäinen valtio eli Islanti on joutunut käytännössä vararikkoon ja maan valuutta kruunu on menettänyt merkittävän osan arvostansa. Tämä on tuonut vaikutuksensa myös Suomeen. Islantilainen Kaupthing pankki on joutunut sulkemaan ovensa Rahoitustarkastuksen päätöksen vuoksi ja tallettajat eivät ole pystyneet nostamaan talletuksiaan pankista. Nyt arvaillaan saavatko he talletuksiaan takaisin lainkaan ja jos saavat, niin kuka ne maksaa – pankki itse, Islannin valtio vai Suomen valtio. Myös reaalitaloudessa on alkanut tapahtua, sillä esimerkiksi uusien asuntojen kauppa ja rakentaminen on lähes pysähtynyt Suomessa. Ja jälleen kerran muutokset ovat odotuksia paljon nopeampia ja rajumpia.
Tämän aamun – 10.10.2008 – uutisia ovat olleet seuraavat:
- keskuspankit kautta maailman harkitsevat rajattoman luotonannon käynnistämisestä pankeille ja sitä kautta yrityksille ja yksityisille - osa kriisipankeista otetaan kokonaan valtioiden haltuun eli ne kansallistetaan, jolloin nykyisen muotoinen pankkitoiminta siis päättyy
- valtiot suunnittelevat valuttavarantojensa käyttöä tukemaan kriisitalouksia - käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskuspankit alkavat ostamaan kriisitalouksien varallisuutta
- USA:n presidentti George Bush pitää iltapäivällä 17.00 Suomen aikaa hätäpuheen finanssikriisin johdosta
Jään odottamaan seuraavia käänteitä – mitä seuraavaksi – odotan kauhulla.
6 kuukautta myöhemmin - huhtikuu 2009
USA:ssa käytiin presidentinvaalit ja Barack Obama valittiin presidentiksi ja uuden aikakauden voidaan sanoa alkaneen – tummaiho ja uudet ajatukset samassa paketissa. Jää nähtäväksi pystyykö hän muuttamaan tai edes lievittämään käynnissä olevan laman vaikutuksia.
Mutta pörssikurssit ovat edelleen laskussa - nyt laskua yhteensä 67 % Suomessa lokakuu 2007 – maaliskuu 2009 välisenä akana. Finanssipankkisektori odottaa kansallistamista ainakin USA:ssa, jossa tappiot ovat olleet giganttisia. Autoteollisuus menossa konkurssiin – GM ja Chrysler mahdollisesti ensimmäisiä uhreja. Tuotanto ja kulutus sakkaavat monessa maassa jo miinuksella ja työttömyys on kasvussa joka puolella maailmaa.
Valtiot ovat aloittaneet massiiviset elvytystoimet ja ne velkaantuvat nyt hurjaa vauhtia elvytyspakettien vuoksi. Luottamus ei ole vielä palautunut markkinoille eikä uuden nousun perusteita löydy mistään – paitsi pörssimeklarien illuusioista. Poliitikot ovat neuvottomia ja keinot ovat kohta jo käytetty loppuun ilman positiivisia tuloksia.
Meneillään oleva ja jatkuvasti paheneva talouskriisi murtaa rakenteellisia talouden perusteita finanssipankkisektorin lisäksi mm. metsäteollisuudessa ja autoteollisuudessa ja vaikutukset ovat leviämässä yhä useammille aloille. Valtiotaloudet ja poliittinen järjestelmä on joutumassa monessa maassa kriisiin kuten Islannissa ja Irlannissa – elvytysmahdollisuudet ovat loppumassa. Myös EU:n yhtenäisyys on joutumassa koetukselle, vaikka Obaman Euroopan kiertue uutta toivoa toi ainakin juhlapuheissa.
Mitä seuraavaksi?
Uskon, että seuraavaksi syntyy globaali poliittinen shokki, kun joudutaan toteamaan, että edes massiivinen elvytys setelirahoitusta lisäämällä ei auta ja korkoaseet ym. on käytetty loppuun. Deflaation uhka kasvaa ja reaalitalouden kierre alaspäin jyrkkenee, poliittinen kärhämöinti lisääntyy ja syyllisten etsintä on käynnissä. Kulutus ja aineellinen elintaso tulevat sopeutumaan uuteen alempaan tasapainotilaan – joko yhteisvastuullisesti tai sitten eriarvoistavasti kuten 90-luvun lamassa Suomessa. Talouden rakenteelliset uudistukset nähdään pian pakollisiksi ja poliittinen valta joutuu tunnustamaan tosiasiat – alkaa leikkauslistojen ja veronkorotusten aikakausi.
Ensimmäiset uuden globaalin talousjärjestelmän ja kestävämmän taloudellisen, tuotannollisen ja energiatalouden luomispyrkimykset tulevat puheenaiheiksi - pitkä tie kohti kestävää uutta kasvua alkaa.
Riittääkö tämä?
Otammeko uuden ajan ensi henkäyksen nyt kun talouden Berliinin muuri sortuu, vai tarvitsemmeko heräämiseemme vielä yhden globaalin murroksen, selvinnee tulevien kuukausien ja vuosien aikana. Toivottavasti tämä riittää ja työ uuden vastuullisemman ja kestävämmän tulevaisuuden luomiseksi voi alkaa. Elämme murrosten aikakautta, jossa maailmanjärjestys menee uusiksi – talous- ja pankkisektori näyttää mallia.
Timo Nikkilä päivitetty 2.5.2009